Yöllisiä näkyjä

Päivän jälkeen saapuu yö. Pimeä tulee jo 17:30.

Nukkakukat käymässä nukkumaan.

Ilta tuo mukanaan nahkaisia tuliaisia. Lepakot havahtuvat päiväpiiloistaan joen varrelta ja lähtevät ylittämään kaupunkia etsimään ver... ruokaa. Ne liikkuvat yksitellen, mutta välillä niitä on niin paljon, että melkein koko taivas peittyy niiden nahkoista. Hui.

Se ei ole lintu, vaan lepakko!

Veijari katsastamassa kaupunkia.

Puu, torni ja lepakon silmät.

Lepakko laskeutumassa puuhun. Se on iso.

Yö tuo tullessaan myös karvaista elämää. Pussieläimissä on jotain varsin sympaattista ja erityisen jännittäviä ovat opossumit, nuo yölliset tassuttelijat. Operaatio Opossumin yksi olennainen tavoite saavutti täyttymyksensä jo toisena päivänä Brissyssä, kun eka opossumi esittäytyi tutustumiskäynnillämme kampuksella! Sen jälkeen niitä ei ole liiemmin näkynyt, joten lähdimme iltaiselle operaatiolle!

Opossumit oksilla! Tässä puussa oli yhteensä kolme.

Ne kiipeilivät tasaisen hiljaisesti katoilla ja kaapeleilla.

Ilta tuo toisinaan mukanaan myös myrskyjä. Meidän talo huojuu ja narisee kovassa tuulessa (kriik - kraak - kriik - kraak). Se voi olla peloittavaa, varsinkin kun siihen yhdistetään voimakas ukkonen.

Salama kirjoittaa viestiä taivaalle.

Taivas lyö tulta.

City lights.

Valoisia öitä kaikille!

Sunnuntaisteppailua

Brisbanen korkein vuori on Mount Coot-Tha, jonne suuntasimme katselemaan maisemia ja tutkimaan vuoren rinteellä olevaa luonnontieteellistä puutarhaa.

Katse näköalapaikalta Brisbaneen.

Kuivaa menoa puutarhassa.

Eturauhaskataja.

Kaakaopapu, aiemmin tuttu vain bonanza-pelistä. Sehän onkin iso!

Mandariinipuita, nam. Puiden alla oli paljon syötyjen hedelmien kuoria, vaikka maistelu oli kielletty.

Raul ei ollut kyennyt vastustamaan kiusausta makkarapuun äärellä. 

Tälle anopinjakkaralle mahtuu monta kerrallaan.

Selvisimme huipulle hengissä, vaikka pätkä matkasta piti kulkea autotien pientareella. 

Myös down townissa on kaikenlaista vipeltäjää:

Vauvagekko seinällä.

Lapsigekko portailla

Se ei väistä. Laiska ystävämme Fleguaani.

Puistoissa on hassuja mehikasveja ja saniaisia. Tästä kasvaa puu.

Monimutkainen kukka kampuksella.

Ruusu tarhassa

Iibiksiä on kaikkialla kaupungissakin. Tämä hengaili puistonpenkillä nauttien sateesta.

Päättäväisen näköisiä kookaburria. Kookaburrat eivät hötkyile vaan jököttävät liikkumatta, kunnes näkevät saalista ja käyvät vasta sitten hyökkäykseen.

Näiden odotus palkittiin. Sormet voivat kyllä olla vaarassa, sillä nokat ovat isot ja vahvat.

Perhosia on paljon, ne on isoja ja monissa väreissä. Kuvien ottaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä ne ovat kovin lepattavaisia.

Hämähäkeistä jotkut ovat varsin isoja ja verkot kaoottisia.

Tämä on tunnettu kellertävästä verkostaan. Jalkojenväli n. 10 cm.

Laimeat hombret.

Iloista luontoviikkoa!

Persoonalliset reinerit

Ah, aamuaurinko paistaa työmatkalaisen uneliaisiin silmiin raikkaasti. Vaikka kello on vasta puoli seitsemän, en olekaan ainoa puistikon käyttäjä!

Kasa treenikamoja paljastaa niiden omistajat oikeassa yläreunassa.

Mitä täällä oikein tapahtuu, miehet vatsalihakseilevat ryhmässä!

Eivätkä he ole ainoita, puskan takaa löytyy nyrkkeilijöitä!

Tässä tehdään vuoroin iskuja ja hölkkää.

Paikalliset treenaavat ulkona, mutta eivät yksin, vaan täällä on suosittua hankkia henkilökohtainen urheiluavustaja eli PT.

Tässä PT pitää tuntia kahvakuulien ja joogamaton avulla. Treenaaja näyttää iloiselta ja puuskuttaa.

Yleensä treinerit eivät ole aivan henkilökohtaisia vaan vetävät pieniä ryhmiä. Tämä treineri katselee peppuja.

Tässä auringon lasku ikkunasta, joella menee paljon hassuja lauttoja.



Pimeä ei ole mikään syy olla treenaamatta:

Nyrkkeilyä aukiolla.

Punnerrusta sysipimeässä puistossa PT:n valvovan katseen alla.

Oppilaat kumartavat PT:n 80-luvun poseeraukselle. Taustalla Story Bridge.

Urheilullista viikkoa! Tsemppiä Naisten Kympille!

Kreikkalaisilla markkinoilla

Brisbanessa halvin ja hauskin tapa ostaa kasviksia ja hedelmiä ovat markkinat, joita järjestetään viikonloppuisin eri puolilla kaupunkia.

Vihreää ja värikästä edukkaasti.

Markkinoilla saa kaikenlaisia herkkuja ja ihmisiä on yleensä paljon niitä kahmimassa.

Ostoksethan tulee myös kuljettaa jotenkin kotiin ja markkinoilla näkee monenlaisia kärryjä.

Ja mikä olisikaan kätevämpi kuin viikkarilaukku! Pantterikuvioisena!

Kyllä, melkein kaikilla on sellainen!

Edes raavaat ja lihaksikkaat eivät niitä välttele.

Toinen suosikki on kaksikerrosvaunut. Poika punnitsee kalavaihtoehtojaan.

Kaikkien hedelmien nimiä eivät tiedä lokaalitkaan. Tällä äidillä oli pikkuinen pussissa.

Markkinoilla myydään myös käsitöitä ja tavaroita. Tämä nainen harkitsee sieniä.

Kaikki värit kapselissa, ah sitä tuoksujen sinfoniaa!

Hullu, mutta leppoisa teurastaja.

Kaikenlaisia 'sessioita' on myös tarjolla.

Lauantai-iltana oli luvassa kreikkalaiset festivaalit, ja oppaaksi saimme melbournelaiset kaverit Dinon ja Emman!

Joenvarren auringossa, Dinon hymy ei ole ainakaan kaventunut!

Paahdetun lampaan savuinen tuoksu levisi festarialueelta ja siitä pystyi myös kaupungilla hajustelemaan, ketkä festareilla olivat pyörineet.

Festarimeininki oli aivan kuin rock-festareilla, paitsi että Ultra Bran sijaan täällä keskityttiin syömään, juomaan helleenistä olutta ja tanssimaan Zorbasta!

Ostaisitko heiltä kahvia?

Me ostimme, ja hyväähän se oli!

Myyttistä katutaidetta.

Festarialueella oli myös tivoli!

Meteli oli aikamoinen, joka laite toitotti omaa sulosävelmäänsä. Tähän laitteeseen kutsui saksaksi "Komm, komm!" huuteleva mekaaninen pelle, jolla oli valaistu haaroväli. Kuva sensuroitu herkempien katsojien vuoksi.

Lapset saattoi laittaa säilöön palloon.

Tämän hytkyvän madon sisälle meni vain aikuisia. Me emme uskaltaneet, kun emme nähneet kenenkään tulevan ulos.

"Zorbas till you drop!"

Hyvää helleenistä viikkoa!

Last weekend we had visitors all the way from Melbourne! With Dino and Emma we went to the Greek Festival. There was Hellenic beer, Greek treats and Zorbas till you drop! Thanks for the great and tasty weekend, guys!