17.7.2013

Jää hyvin, Australia!

Kuten kaikkien elämän osa-alueiden, on Operaatio Opossuminkin aika alkaa ja aika päättyä. Niinpä meidänkin matkamme lähti Brisbanesta viimeiseksi Australian viikoksi länsirannikolle Perthiin.

Jäähyväiskahvit rantakahvilassa, taustalla siivu kotitalostamme.

Perth on yhtä kaukana Brisbanesta kuin Helsinki Casablancasta. Emme kuitenkaan viipyneet kaupungissa vaan lähdimme ystävien kera autoretkelle Lounais-Australian rannikolle.


Eteläisen pallonpuoliskon pisin laituri

Silta vei kallioille, jotka ensi silmäyksellä näyttivät kovin kuolleilta ja karuilta

Mutta kivenkolot olivatkin täynnä jos jonkinlaista veijaria

Mustia kotiloita

Kuivia kotiloita

Valkoisia pikkukotiloita kommuunissaan

Ja kukas se siellä!

Rapuja löytyikin melkein jokaisesta kolosta

Nämä ravut näyttävät kovin litteiltä, koska ne ovat veden alla.

Nämä ravut diggaavat hengailla porukassa. Aallon tullessa ne kaikki aina peittyivät varsin syvään veteen ja tulivat näkyviin vain aaltojen välillä.

Tämä majakka on Intian valtameren ja Eteläisen jäämeren risteyskohdassa. Tuuli oli jäätävähkö.

Kiipesimme vanhaan puuhun, jossa oli viime vuosisadalla pidetty vahtia metsäpalojen varalta. Latvustossa oli tasanne 60 m korkeudessa.

Valpas kaija katseli kipuamistamme


Toisaalla latvustoon oli rakennettu sillasto, jonka avulla saattoi tehdä kävelylenkin 40 m korkeudessa.

Osa puista oli onttoja ja palaneet monta kertaa sisältä, mutta jatkoivat silti kasvamista.

Tämän puun läpi meni kävelypolku. Paikalla hengaili 90-luvun nuorisoa.


Nukuimme mökissä metsän keskellä. Kännykät eivät kuuluneet ja yöllä saattoi nähdä linnunradan.

Kookaburrat herättivät meidät auringonnousukävelylle. Näimme aamukenguruiden hyppivän yhteisessä rytmissä utuisen pellon yli.

Aamulla oli tyyntä ja toisen mökkimme ympärillä luikerrellut joki toimi peilinä


Aamupäivällä bongasimme myös emunpoikasen äiteineen pellolla.

Paluumatkalla pysähdyimme vanhassa sahakylässä, jonka kadulla tuli vastaan melko kesy villi kenguru. Kioskista saattoi ostaa kuivattua ruohoa ja annoimme sitä sille.

Ruohopussin rapina lennättikin pusikoista paikalle lisää herkkusuu-kenguja sekä rohmu-emuja.

Johannes järjesti kenguruita riviin.

Kengurut eivät olisi halunneet meidän lähtevän.

Onneksi niille oli järjestetty muutakin tekemistä.

Pallon heittoon oli kehitetty linko

Hae! Johanneskin voitti välillä!

Retken jälkeen Perthissä koira pääsi uimaan. Vesi oli jo liian kylmää ihmisille.

Puistosta löytyi rukoilijasirkka. Laitomme sen takaisin.

Kävimme vielä viimeisen kerran kaupassa, tuloksetta, nyyh.

Jää hyvin, Australia!

Paluumatkalla pysähdyimme iltapäiväksi Singaporeen. Rannassa oli lepakoita!

Suomessa muutimme uuteen kotiin, joka tuntui mukavan pesämäiseltä heti ensi hetkestä alkaen!

Operaatio Opossumi kiittää! Hyvää kesää kaikille!