Daycare!

Hi all!

This post is about the daycare system in Australia which is a bit different than the Finnish system. In Finland the city council is usually the provider for the daycare services, which are much cheaper for families. In Brisbane we waited for a year to get a spot at a daycare center. In Finland the city is obliged to offer one a spot quite fast when one is in the need of daycare. The city also provides for the food and nappies which is not always the case here in Brisbane. Our daycare center is a not-for-profit organization and functions in a University owned building. The start of the daycare went really smoothly and we have been really happy with the center! 

Freshmen were arriving in early March!

Hundreds of clubs luring new members!

/Meillä alkoi maaliskuussa uusi vaihe elämässä, kun vuoden jonottamisen jälkeen saimme päivähoitopaikan! Päiväkodit ovat yksityisiä toimijoita, jotka valitsevat itse asiakkaansa. Päiväkoteja on Australiassa sekä voittoa tavoittelevia yrityksiä, että voittoa tavoittelemattomia järjestöjä. Lisäksi täälläkin on yksityisiä perhepäivähoitajia. Meidän päiväkotimme on yliopiston yhteydessä toimiva voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on alkanut opiskelijoiden yhteistoiminnasta. 1980-luvulla opiskelijat olivat alkaneet hoitamaan vuorotellen toistensa lapsia, että olisivat päässeet välillä luennoille, ja tästä sai alkunsa nykyinen päiväkoti. 

Kids can feed hens and collect eggs!

Päivähoito on Australiassa todella kallista, noin 65 euroa/päivä. Eli esimerkiksi yhden päivän viikottaisesta hoidosta pitää täällä ulkomaalaisen maksaa noin 3 400 euroa vuodessa. Paikalliset saavat tukea valtiolta, ymmärtääksemme noin 50 % maksuista. Hoitopäivät ovat vakiot (esim. ma ja ti), ja myös lomien ajalta pitää maksaa, ellei joku toinen osa-aikaista hoitoa ostava perhe halua ottaa käyttöön ekstrapäiviä.

Aloitus tapahtui rauhallisesti. Ennen varsinaisen hoidon alkua kävimme edeltävällä viikolla yhdessä harjoittelemassa kolmena päivänä kunakin kaksi tuntia kerrallaan. Varsinaisella aloitusviikolla kahtena päivänä lapsi jäi yksin tarhaan kahdeksi tunniksi kumpanakin päivänä. Toisena päivänä hän ei olisi halunnut lähteä kotiin, kun ymmärsi, että muut saavat jäädä vielä sinne ihanaan paikkaan leikkimään! Pois päästiin lähtemään, kun lupasin, että seuraavana hoitopäivänä saa jäädä koko päiväksi puuhaamaan! Kolmas päivä olikin jo yli kuusi tuntia pitkä, ja neljännestä hoitopäivästä alkaen kahdeksan tunnin päivät ovat rullanneet hienosti! Tarhaan lähdetään innoissaan ja päivän tapahtumista ja kavereista riittää juttua!

Everything packed?

Päiväkodeista osassa tarjotaan ruuat ja osassa ei. Tähän päiväkotiin pitää viedä omat ruuat mukana. Aamulla pakkaamme eväsrasioihin aamupäivälle välipalan, keskipäivälle lounaan, ja iltapäivälle välipalan. Aluksi tämä jännitti ja tuntui työläältä, mutta muutaman viikon jälkeen alkoi sujua jo ihan rutiinilla. Monet tuntemistani suomalaisvanhemmista ovat sitä mieltä, että onkin parempi, jos ruoka ei tule päiväkodista, koska se on useimmiten täällä niin heikkolaatuista. Tarjolla saattaa olla esimerkiksi joka päivä valkoista pastaa ja keksejä. Yksi tuttuni oli vaihtanut lapsen päiväkotia ruuan laadun takia.

Food is left in the fridge and lunchboxes on the counter.

Osa päiväkodeista tarjoaa vaipat, joihinkin nekin pitää viedä itse. Kävimme tutustumassa muutamaan päiväkotiin, ja missään niistä ei ollut erillistä nukkumahuonetta, vaan leikki/ruokahuoneen lattialla nukutaan patjoilla. Meidän pitää viedä omat lakanat ja tuoda ne viikonloppuna kotiin pesuun.

Indoor play. 

Suomeen verrattuna erilaista on käsittääksemme myös lelujen määrä. Tässä päiväkodissa huoneessa on tosi vähän leluja. Leluja säilytetään rakennuksen käytävillä suurissa kaapeissa, ja vain opetussuunnitelman mukaiset päivän lelut tuodaan ryhmien huoneisiin. Lapset vaikuttavat leikkivän paljon yhdessä jo pieninä, kun oppivat ihmettelemään ja jakamaan leluja kaikkien kesken.

Pihalla lapset leikkivät aamulla ennen klo 9 ja iltapäivällä klo 14.30 jälkeen, aurinkoisin aika vietetään yleensä sisällä. Pihalla on kiikut, siirreltäviä kiipeilytelineitä ja hiekkalaatikko. Lapset saavat ohjatusti ruokkia kanoja, poimia munia ja kastella kasveja.

Early electronics - safe or not?

Piha on yhteinen kaikille neljälle ryhmälle, joissa on yli 14 kk:n ikäisiä lapsia. Päiväkodissa on myös kaksi vauvojen ryhmää, joihin voi tuoda jo kuuden viikon ikäisen vauvan. Täytyy sanoa, että oli tunteita herättävää nähdä eräässä päiväkodissa huoneen reunalla sähköisissä vauvakehdoissa heilumassa pieniä sylivauvoja. Täällä ei ole yhtä turvattua perhevapaajärjestelmää eikä yhtä helppoa pysyä kiinni työelämässä kuin Suomessa, joten jotkut vanhemmat eivät voi tai uskalla jäädä kotiin kuutta viikkoa pidemmäksi ajaksi. Kiitos, Suomi!

Ryhmässä on enintään 8 lasta/päivä, mutta usein paikalla on kerrallaan vain 6-7 lasta perheiden lomien ym. vuoksi. Ryhmä on hyvin kansainvälinen: meidän lisäksemme siinä on australialaisia, kiinalaisia, hongkongilaisia, italialaisia lapsia. Viereisessä ryhmässä on ainakin saksalaisia ja espanjalaisia lapsia. Kullakin ryhmällä on 2 vakituista hoitajaa, joiden taukojen ajaksi huoneeseen tulee aina talon yhteinen, kiertävä sijaistaja. Systeemi vaikuttaa hyvin toimivalta.

Small toilets shared by two groups!

Saamme joka päivä sähköpostitse kaksiosaisen raportin kyseisen ryhmän päivän kulusta. Toisessa osassa on taulukko, josta ilmenee ruokailujen, vessakäyntien ja unien sujumiset. Toinen osio on valokuvilla koristeltu kertomus päivän tapahtumista ja leikeistä. Hoitajat ottavat valokuvia aamupäivän leikkien aikana ja koostavat raportin päiväunien aikaan.

Making pasta necklace for mom!

Mother's Day morning tea!

Vanhempia pidetään muutenkin hyvin ajantasalla ja osallistumista odotetaan muun muassa muutaman kerran vuodessa oleviin pihatalkoisiin. Äitienpäivän kynnyksellä järjestettiin aamupäiväpiknik, johon lapset olivat leiponeet edeltävänä päivänä. Ohjelmassa oli pastahelmien askartelua ja maalausta. Kaikenkaikkiaan päiväkodin aloitus on ollut yllättävän miellyttävä, antoisa ja kivuton kokemus! 

Happy parenting!